Jäsenmäärät ja ottelumäärät eri vuosina - tilasto sivun lopussa

HISTORIA 1970 -
koonnut Rainer Grannas ja Jyrki Välimäki
siirry vuodelle 1980 , 1990 , 2000, 2010

Perustaminen
Vuodesta 1950 lähtien toimineen Turun Erotuomarikerhon epävirallinen kausi päättyi, kun yhdistyksemme perustava kokous pidettiin 01.10.1970 Turun POP kellarissa tunnetun turkulaisen kiekkojohtajan, Kauko Lingon puheenjohdolla ja 28 erotuomarin voimalla.
 
Arosalmi Seppo Paven Pekka Anttonen Matti
Grannas Rainer Saarinen Jari Sinkkonen Timo
Holmroos Mauri Salin Simon Särös Reima
Hoviseppä Ilkka Sulonen Raimo Yrttiranta Keijo
Karanko Reino Särös Rauno Nirkkonen Juhani
Koski Jaakko Tamminen Arvo Ortio Kari
Koskinen Antti Tjurin Nikolai Paavola Jouko
Koskinen Jussi Alijoki Aapeli  
Leino Paavo Louhi Heikki  

Perustavan kokouksen osanottolista on kateissa, joten nyt on esillä olevassa on virheitä. Siitä puuttuu nimiä ja siinä voi olla jonkun nimi joka ei ollutkaan paikalla. Osanottajista toivotaan tietoja.
1970 - 71
Alku oli ripeää, sillä jo 21. - 24.10. pidettiin ensimmäiset tuomarikurssit. Uusia yrittäjiä hyväksyttiin 17. Jäsenkuntamme oli kauden päätyttyä 56 ja tuomaritehtäviä hoidettu 410 kpl. Kerhomme ensimmäiset valiotuomarit olivat: Rainer Grannas, Antti Koskinen ja Raimo Sulonen.
1971-72
Kauden ykkössaavutus oli kuukausikokousten saaminen kerhon sisäiseen koulutustoimintaan. Jäsenmäärä pysyi samana kuin edellisellä kaudella, mutta selvää nousua oli virallisissa ottelutehtävissä, joita kertyi 560 kpl.
1972-73
Huonot jääolosuhteet kiusasivat, pelejä peruutettiin, kun jäistä ei ollut tietoakaan. Tehtävämäärässä laskua, nyt vain 429 kpl. Jäsenmäärä tosin nousi, ollen 66 kpl.
1973-74
Kupittaan Jäähalli sai katon, hieno asia! Muissa merkeissä kausi oli kehno lämpimien säiden pilatessa sen. Jäsenmäärä oli 66 ja tehtäviä 549 kp
1974-75
Sarjan surkeiden talvien todellinen huipentuma. Jäätä ei koko Varsinais-Suomessa ollut kuin Kupittaan kilpolassa, jossa piirisarjatkin vedettiin Cuppina läpi. Jäsenmäärä nousi 77:ään ja tehtävämäärä laski 510:een. Kauden päätapahtumat kaukalon ulkopuolelta:   Suomi - Tshekkoslovakia maaottelun käsiohjelman tuotolla ostimme TPS, TuKV, TuTo, TuWe ja VG-62:n juniorimaalivahdeille täydelliset varusteet. Suomen Jääkiekkotuomarien Liitto (SJTL) perustettiin 27.4.1974. Helsingissä pidetyssä kokouksessa yhdistystämme edustivat Rainer Grannas, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana, Antti Koskinen, Jussi Koskinen, Kari Ortio ja Nikolai Tjurin. Liiton ensimmäiseen hallitukseen ja sen sihteeriksi valittiin Rainer Grannas.
1975-76
Huonojen talvien kausi päättyi, 69 jäsentämme joutuivat todelliseen tehtävä myllyn pyörteisiin. Tehtäviä 1245. Lisäksi kirjattiin kerhon ennätys. Timo Sinkkosella oli 82 tuomaritehtävää. Myös muualla tapahtui: Suomen Jääkiekkoliitto sai uuden organisaation ja Jääkiekon SM-liiga aloitti toimintansa toimitusjohtajanaan Kalervo Kummola, joka siirtyi tähän tehtävään Turun Palloseuran toimintajohtajan paikalta. Kale jättikin hyvissä voimissa olevan seuran, sillä TPS voitti Suomen mestaruuden ja ensimmäisen liigamestaruuden.
1976-77
Seitsemäs toimintavuosi oli ripeää, jäsenmäärä nousi 88:aan ja tuomaritehtäviä oli 1416. Toiminnan vakiintumista taas osoitti yhdistyksellemme saatu oma merkki ja viiri. Suunnittelukilpailun voitti ansiokas jäsenemme Paavo Leino. Muusta toiminnasta on syytä mainita arpajaiset, joiden päävoittona oli väri-TV. Kauden aikana menetimme aktiivisen ja aina niin iloisen jäsenemme Heikki Ilmosen, joka sortui vaikeaan sairauskohtaukseen jäälle Kupittaan hallissa.
1977-78
Vireän toiminnan jatkuminen leimasi kautta. 78 jäsenen voimin suoriuduttiin 1596 tehtävästä. Antti Koskisesta tuli kerhomme ensimmäinen MM-kisatuomari, C-ryhmä/Las Palmas.
1978-79
Kerhomme toimikentässä tapahtui muutos. Salo sai oman kerhon. Vaikka salolaiset jäsenemme liittyivät omaan kerhoonsa, ei jäsenmäärämme laskenut pidettyjen kurssien takia. Kauden päättyessä meitä oli 79 ja tehtäviä oli sama määrä kuin edellisenä vuonna.
1979-80
10-v juhlavuotemme jäi muistoihin loppuhuipentumanaan juhlapurjehdus Viking Linen Diana II:lla Ikimuistettavaa matkaa oli rakentamassa 112 henkinen osallistujajoukko kunniavierainaan Kalervo ja Tuula Kummola. Samoin saimme "aalloilla" ensimmäisen kunniajäsenemme Paavo "Piva" Leinosta. Muun toiminnan kannalta tulevaisuuteen tähtäävä oli 12:n "nuijan" tehokoulutusryhmän perustaminen pääkouluttajana Kari Ortio ja Nikolai Tjurin. Tilastoistakin on todettava, että noin 2800m. keskivauhti Cooperilla, 72 henkinen jäsenistömme suoriutui 1764 kpl tuomari- ja 763 kpl toimitsijatehtävästään kunnialla.
1980-81
Suurten saavutusten ja pettymysten kausi. Uutta jäätä oli tulossa Turkuun, odotimme Impivaaralta paljon, halli piti avata ensin avokilpolana ja kaikki oli valmiina. Yksi petti, uraauurtava keksintö Kanadasta, muovimatto. Huonoissa ja suttuisissa talviolosuhteissa tehtävämäärät eivät kylläkään laskeneet, sillä 76 jäsentämme suoritti 1790 tuomari- ja 770 toimitsijatehtävää. Historiaa, Antti Koskinen SM-liigan paras päätuomari ja Ilkka Hoviseppä linjatuomari.
1981-82
Suomi oli MM-kisojen isäntämaa. Turku putosi kisoja järjestävästä kaupungeista aivan kalkkiviivoilla ja siinä putosi myös uusi hallimme tulevaisuuteen, mutta vaikka emme kisoja saanetkaan, saimme Impivaaran maailman parhaan nuorisohallin! Helsingissä ja Tampereella pelatuissa kisoissa oli edustuksemme kuitenkin vahva, Ilkka Hoviseppä ja Timo Sinkkonen toimivat tuomareina ja Rainer Grannas toimitsijoiden pomona. Liigan päättäjäisissä oli myös menestystä, Antti Koskinen palkittiin nyt Lynees Akademin patsaalla. Jäsenmäärämme oli 86 kpl ja tehtäviä tuomareilla oli 2000 ja toimitsijoilla 729.
1982-83
Parantuneista toimintaolosuhteista johtuen tehtävien määrät nousivat tuomarien osalta 2253:een. Mutta mistä lasku? Toimitsijat vain 664 kertaa. Ensimmäisen kauden koko jäsenistömme toimi kentällä hyvän yhteistyökumppanimme Sammon vakuutusturvan alla. Kerhomme "ennätys" tuomaritehtävistä siirtyi vakuuttavasti Jouko Rihkolle 220 kpl ja samoin siirtyi Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton puheenjohtajan nuija Jussi Koskiselle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Toistoa oli myös Antti Koskisen valinta "akateemikkojen" parhaaksi. Me aloitimme kauden 83 jäsenellä, mutta huhtikuussa meidät tavoitti suruviesti, Nikolai Tjurin oli menehtynyt äkilliseen sairaskohtaukseen. Suru oli suuri kun me erotuomarit Nikken arkun hautaan laskimme, liian varhain poistui hän joukostamme.
1983-84
Turussa jäähalli 40 metriä maan sisällä. Varissuonhalli avattiin ensimmäisen radan osalta. 91 jäsentämme ahkeroi yhä paremmissa olosuhteissa yhteensä 3600 tehtävän edestä. Rauno Laine, ansiokas sihteerimme toimii nyt kirjurina SJTL:ssä, Jouko Rihko tuomaripuolella ajaa todella kovaa, tämän kauden tulos 215 tehtävää. Samoin SM-liigan päättäjäisissä menestystä, Mauri Holmroos paras "linjuri".
1984-85
200 osanottajan voimin vietimme unohtumattoman 15-vuotisjuhlamme M/S Silja Starilla 20. - 21.4.1985. Oman väen lisäksi oli mukana arvovaltainen kutsuvierasjoukko. Juhlapuhujana toimi Raimo Sepponen, Suomen Jääkiekkoliiton erotuomarien pääkouluttajan ominaisuudessa. Laivalla pitämässään juhlakokouksessa yhdistyksen hallitus päätti vaalia Nikolai Tjurinin muistoa asettamalla jäsenistön kilvoiteltavaksi kiertopalkinnon, joka jaetaan vuosittain ansioituneelle jäsenellemme. Ensimmäisen "NIKKEN PYTTY" luovutettiin Juhani Nirkkoselle, rahakirstumme vartijalle. 15-vuotisjuhliamme jatkettiin vielä 18.5 Hotelli Cumuluksessa pidetyllä juhlavastaanotolla, jota juhlisti Suomen Jääkiekkotuomarien Liiton kevätkokous, jolloin tasavaltamme tuomarikunta kokoontui Turussa. Juhlahumun ohella tapahtui kauden aikana muutakin. Mm. jäsenmäärämme ylitti ensimmäisen kerran sadan (100) jäsenen määrän, Varissuon väestösuojassa avattiin toinen rata, Nuoriso MM-kisat ja suuri Turku-turnaus. Nuoriso MM-kisojen onnistuminen oli mahtava osoitus turkulaisen kiekkoilun eteenpäin menosta. Yleisöä oli ennätysmäisesti ja järjestelyt hoidettiin muutenkin hyvin. Yhdistyksestämme olivat järjestelytoimikunnassa Rainer Grannas ja Seppo Arosalmi ja pillin varressa Mauri Holmroos.
1985-86
16. toimikausi oli tasaisen puurtamisen kausi. Tuomaritehtäviä oli 3900 kpl ja toimitsijat jäivät hivenen alle tuhannen eli 919. Suurin yksittäinen työllistäjä oli Turku-turnaus, jossa jäsenistö ahersi kahtena viikonloppuna 550 tehtävän edestä. Turun ja sen ympäristön laajentunut kiekkotoiminta on paisuttanut yhdistyksemmekin. Esim. viheltävien tuomarien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Työmäärän jatkuvan kasvamisen johdosta joutui yhdistyksemme hallinto miettimään toimintojen kehittämistä. Keväällä tuomaritoiminnan kehittämisseminaarin yhteydessä päätettiinkin perustaa oma toimisto. Saas nähdä kuinka äijien käy? Huomattavin saavutus: Antti Koskinen valittiin liigan vuoden päätuomariksi.
1986-87
Hurjimmatkaan ajatukset oman toimiston ostamisesta eivät sitten toteutuneetkaan. Ehkä joskus historiassa todetaan, että olipa arkaa porukkaa, mutta mikä tärkeintä, toimisto perustettiin kuitenkin Kupittaalle. Kauden päätavoitteiksi asetettiin koulutuksen tehostaminen ja uusien tuomarien saaminen mukaan. Tuomaritehtävissä oli laskua. Vihellyksiä oli nyt noin 3500 kpl, kun taas toimitsijat pitivät pintansa 950:llä tehtävällään. Hallinnon puolella tapahtui menetys. Yhdistyksemme ensimmäinen puheenjohtaja Jussi "Kosa" Koskinen pyysi vapautusta hallitustehtävistä. Jussin tuntien, hän on onneksemme edelleen käytettävissä ja apuna meille, vaikka ei päättäjien pallilla istukaan. Suuret kiitokset kaikkien puolesta.
1987-88
Antti Koskisen meriitit sen kuin kasvavat. Hänestä leivottiin yhdistyksemme ensimmäinen olympiaedustaja Calgaryssä. Tämä on meille kaikille suuri kunnia, sillä vähissä ovat ne urheiluseurat, jotka voivat historiikissään mainita moisesta saavutuksesta. Suomen Jääkiekkoliiton valinnoissa oli myös menestyksen makua, sillä Rainer Grannas valittiin liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Muilta osin kausi oli tasaisen puurtamisen kautta, hieman niinkuin pakkopullaa. Mistä muuten johtuu, että jo toisena kautena tuomaritehtävien määrä on laskussa? Nyt miinusta parisataa eli vihellyksiä 3306 kpl. Toimitsijat sensijaan ovat ahertaneet ensi kerran yli tuhat tehtävää eli 1119 kpl.
1988-89
Turusta tulee MM-kisakaupunki 1991. Turku rakentaa suuren monitoimihallin Artukaisiin ja Turun Palloseura toi suomenmestaruuden 14:n vuoden tauon jälkeen Turkuun. Mahtavaa, voiko joku kiekkokeskus vuodelta toivoa jotain lisääkin! Yhdistyksemme toimikentässä ei sinänsä tapahtunut mitään mullistavaa. Totuttuun tapaan tuomaritehtävät laskivat. Nyt saatiin saldoksi 2864 vihellystä ja toimitsijat nostivat tehtävämääränsä nyt 1250 kpl. Laskusuunta tuomaritehtävissä on outo ilmiö, sillä alueellamme ei lajissa ole vastaavaa toimintojen laskua, vaan päinvastoin. Onko tuomarien tilastot virheelliset, siinäpä "kysymys". Edellisen kauden mietteet Jussi Koskisen lähdön suhteen sopivat liiankin hyvin toisen Jussin lähtöön hallituksesta. Juhani Nirkkonen pyysi ja sai vapauden, mutta jatkaa onneksemme yhdistyksemme ylimpänä rahakirstun vartijana. Organisaatioon tuli myös uusi virka, toimistopäällikkö, joten nyt on sitten meillä kaksi pomoa. Rolf Andersson ja Seppo Arosalmi.
1989-90
Kauden koulutuksellinen energia kulutettiin keväällä -91 pidettävien MM-kisojen toimitsijoiden kouluttamiseen. Turku on kisojen pääpaikka ja satojen miljoonien TV-katsojien edessä ei ole varaa töpeksiä. Uusi halli Artukaisiin valmistuu pikavauhtia. Kiinnostus uutta hallia kohtaan on suuri ja entisellä Turun lentokentällä onkin nähty erotuomarien näköisiä kulkijoita kuolaamassa työmaan ympärillä, ajatuksinaan tosi toimiin pääseminen. Rakennusaikataulun mukaan pelataan hallissa liigaotteluita jo syksyllä -90. Tämän kaiken odotuksen keskellä hoidimme 141 jäsenen voimin 2676 tuomari- ja 1134 toimitsijatehtävää. Juhlapurjehdus 20-vuotisjuhlan järjestäminen oli hallinnolle kauden toinen suururakka Silja-linen siipien suojassa m/s Svealla, 5.5 vietimme juhlaamme risteilyllä Tukholmaan 166 osanottajan kera. Juhlapuhujana oli SJL:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen taustavoiminaan koko perhe Anne ja lapset. Juhlapurjehduksen tuottona luovutettiin Lasten Syöpäsäätiölle 1.000 markkaa.
1990-91
Turku elää mahtavassa "kiekkobuumissa". Uusi halli TYPHOON vastaa kaikkia odotuksia MM-kisoja odotellessa. TPS voittaa kolmannen mestaruuden peräkkäin. Taivas on auki! Yhdistys avaa oman, ensimmäisen toimistonsa Läntinen Pitkäkatu 6:ssa, Kestilän entisessä pukutehtaassa. Toimistossa on kaikki valmiudet jäsenistön parempaan palveluun, ATK:t ohjelmineen, kopiokone, telefax ja tietysti puhelin. Positiivisesti on esille tuotava Turun kaupungin tuki laitehankinnoille 11.616 markkaa. Muunkin toiminnan eteenpäin meno on lujaa. Kauden saldoksi on merkittävissä 1.000 tehtävän nousu edelliseen vuoteen. 138 jäsentämme suoriutuivat 3.200 tuomari- ja 1712 toimitsijatehtävästä erinomaisesti. Lisäksi kausi tuotti ylijäämää suurista hankinnoista huolimatta. JÄÄKIEKON MM-91 Kisat olivat järjestelyiltään menestys Suomelle ja sen Turulle. Mm. Jääkiekkoliitto sai kisoista voittoa yli 21 miljoonaa markkaa. Mitkään aiemmat MM-kisat eivät ole tuottaneet vastaavaa voittoa. Kilpailullisesta vastuusta yhdistyksemme vastasi aimo osan. Toimitsijakaartillemme (34 kpl) ei sattunut yhtään virhettä ja Turun osuus järjestelyistä sai kiitosmaininnan Kansainvälisen Jääkiekkoliiton johdolta. Rainer Grannas kuului MM-91 järjestelytoimikuntaan ja johti sen kilpailutoimikuntaa ja toimitsijoiden päällikkönä toimi Seppo "pomo" Arosalmi. Ainoa pettymys oli, että kisoihin emme saaneet yhtään omaa tuomariamme. Pientä lohtua toivat lukuisat maaottelutehtävät ja Markku Eivolan osallistuminen 20 v. B-ryhmän MM-kisoihin. Rainer Grannas valittiin SJTL:n puheenjohtajaksi. Kesäkuun 12. päivänä meitä kohtasi surusanoma. Ensimmäinen kunniajäsenemme Paavo Leino oli kuollut. Tulisieluinen jääkiekkotuomarien puolestapuhuja oli poistunut joukostamme. "Pivan" muisto elää varmasti meissä kaikissa.
1991-92
Suomen jääkiekkoilu osoitti eteenpäinmenonsa ja otti vihdoin paikan kansainvälisellä huipulla. Ensimmäinen MM-hopea saavutettiin Prahan keväässä. Yhdistyksemme osalta kausi vaikutti hieman vaisulta, joka onkin ymmärrettävissä siihen mahtavaan panokseen, mitä satsattiin parina aiempana kautena omien kisojen järjestelyihin. Hallinnon puolella tapahtui kuitenkin uutta. Tuomaripalkkioiden perintä keskitettiin yhdistykselle. Tilinpäätöksemme loppusumma nousikin siksi melkein 500.00 markkaa eli nousua oli edellisestä vuodesta noin 350.000 markkaa. Ilahduttavaa oli myös veto tuomaritoimintaan, uusia 19 kpl ja siten 144 jäsentämme suoriutuivat 2969:stä tuomari- ja 1396 toimitsijatehtävästä. MM-kisa edustukset jatkuivat, Naisten MM-kisat, Harri Koskela. Turun Nuorisokiekon puheenjohtajaksi valittiin Jussi Koskinen. Ennätys Puheenjohtajamme Pekka Raudaskoski nousi puheenjohtaja pörssin kärkeen, 11.kausi. Mihin vielä pääsekään isona. Ilkka Etelä valittiin SJL: Länsirannikon alueen erotuomarikouluttajaksi Juhani Nirkkosen vapaaksi jättämälle paikalle.
1992-93
Kausi alkoi tosi surkeasti. Ensimmäinen kerta SM-liigan historian aikana meillä ei ole päätuomaria SM-sarjassa. Antti Koskinen ja Markku Eivola lopettivat. Antin kohdalla oli lopettamiseen selvät perusteet ja hänelle suuret kiitokset saavutuksistaan ja tekemästään työstään koko Suomen ja eritoten turkulaisen tuomaritoiminnan eteen. Uuteen tulemiseen pitää uskoa ja sitä edesauttaa 21 uuden tuomarin saaminen joukkoomme. Vetoa on ainakin toimintaamme kohtaan. Hallitus urakoi omalla sarallaan kiitettävästi. Saimme oman kerholehden "KOISTISEN", joten tiedoitustoiminnan pitäisi toimia. Synkkiä pilviä taloudelliselle taivaalle toivat seurojen maksamattomat tuomaripalkkiot. Pilaavatko seurat ny jo hyvin toimivan keskitetyn perinnän vai onko kysymys Suomen lamasta! 154 jäsenen voimin selvisimme 2793 tuomari- ja 1546 toimitsijatehtävästä. Reino Karanko toiseksi kunniajäseneksi. "Reka", jos joku, on ollut turkulaisen erotuomaritoiminnan uranuurtaja ajalta ennen yhdistyksemme perustamista ja sen aikana erityisesti näihin päiviin jatkuneissa toimitsijatehtävissä. Lisäksi hän on toiminut yhdistyksemme perustamisesta lähtien yhtenä tilintarkastajana. Tähän loppuun on syytä vielä todeta TPS:n palaaminen kultakantaan vuoden tauon jälkeen.
1993-94
Suomi voitti olympiahopean ja hävisi MM-kullan Kanadalle rangaistuslaukauskisassa. Olemmeko jo maailman parhaita vaiko vain Euroopan ? Nostetta myös Turussa, TPS Euroopan seuramestari ja TuTo nousi SM-liigaan ja vuoden tauon jälkeen meillä on päätuomari liigassa, Tommi Lehtinen. Hallinnon puolella tapahtui uuden toimiston avaus Vartiovuorenkatu 10 B:ssä, jonne saimme ensimmäisen päätoimisen toimistonhoitajan Pirjo Ryyppön. Talouden puolella ei kulje hyvin. Suomen talouden lama iski meihin, historian ensimmäinen miinusmerkkinen tulos. Edellisen kauden 19.000 markan plussasta putosimme 50.000 markan miinukseen. Kauden jäsenmäärä oli 146 ja tehtäviä hoidettiin vakiot 2884 ja 1875 kappaletta. SJL aloitti erotuomarikoulutuksen "korkeakoulun" erotuomaritutkinnon. Lukuisten hakijoiden joukosta meiltä kelpuutettiin ensimmäiselle vuosikurssille Tommi Lehtinen ja Juha Repo. Arto Friman valittiin Turun Nuorisokiekon puheenjohtajaksi ja Juhani Nirkkonen SJTL:n sihteeriksi.
1994-95
Yhdistyksemme 25-vuotiskausi oli mahtava kausi koko suomalaiselle jääkiekolle. Suomi saavutti ensimmäisen "aikuisten" maailmanmestaruuden. Loppuottelussa kaatui isäntämaa Ruotsi ja juhla oli valmis, puolustusvoimien hävittäjät saattoivat maajoukkueen Helsinkiin, jossa kauppatorin yleisötilaisuudessa oli yli 200.000 kiekkofania juhlimassa mestaruutta. Turussakin meni hyvin, TPS voitti taas kerran suomen mestaruuden. Tuomaripuolella oli murheita, vastikään liigaan noussut päätuomarimme Tommi Lehtinen lopetti kesken kauden ja olimme jälleen nolla tilanteessa. Kauden lopussa kuitenkin näkyi valoa, Juha Repo valittiin Fazer-liigan -lue 1-div.- parhaaksi päätuomariksi. Juhasta voimme odottaa uutta liigakunkkua ja sitä pitempiaikaista "plaatua" kun hänen taustansa tuntee. Juhlavuodesta kun on kysymys, niin jotain merkittävääkin voidaan odottaa, Juhani Nirkkosen lopettaminen taloudenhoitajana asetti kysymyksen mitä oli ennen Nirkkosta. Kympin vastaus, ei mitään. Historiaa oli myös, kun ensimmäisen kerran palkitsimme naisen kauden ansiokkaimmaksi toimitsijaksi Raija "Kitti" Koskisen. Jäsenmäärämme oli 175 ja tehtäviä todella paljon, 3122 tuomari- ja 2266 toimitsijatehtävää eli uusi ennätys määrissä. Taloudesta on ehkä syytä mainita, että se kun seilaa kuin lastu laineilla, viime kauden miinus tulos 50.000 markkaa vaihtui taas plusmerkkiseksi 18.536 markaksi. Hallitukselle voisi esittää kysymys, miten näitä 100% keikkauksia tehdään. Osittain näillä tiedoilla ja taidoilla purjehdimme 225 osanottajan voimin M/S AMORELLALLA 22. - 23.4.1995 juhlien 25-vuotis taivaltamme. Juhlapuhujaksi saimme SJL:n jääkiekkotuomarien pääkouluttajan Raimo Sepposen.
1995-96
Vanha kunniakas nimemme vaihtui. Olemmeko nyt uusi yhdistys kun ero poistui ja jäljelle jäi vain tuomari. No ei, me olemme vain "fiinimpiä" ja seuraamme ajan henkeä. Kaudella saavutimme taas uuden ulottuvuuden jäsenmäärämme ylitti kahdensadan, ollen 202. Olisiko maailmanmestaruudella jotain vaikutusta, ainakin tuomarikurssin saldo oli 30 uutta tuomaria. Toimintaamme tehostettiin, toimistoon hankittiin uusi tietojärjestelmä, jolla siirryttiin ottelumääräyksissä ja kirjanpidossa lähes kokonaan koneaikaan. Vaikka olisi kuinka hienoja koneita ja ohjelmia raaka työ tehdään kuitenkin kentällä ja jäsenistömme selvisi taas kaudesta kunniakkaasti. Tuomaritehtävät oli pienessä noususuunnassa edelliseen kauteen eli 3277 kun taas toimitsijapuolella laskua yli kuusisataa, ollen nyt 1619. Pudotus on yllättävän suuri ja sitä ei ainakaan toimintakertomuksessa mitenkään selvitetä, joten se taitaa jäädä pieneksi mysteerioksi. Mikään riemuvuosi tämä ei turkulaiselle kiekkoilulle ollut. TuTo putosi SM-liigasta ja meidän oma yhdistyksemme hieman kaventui tuolta Turunmaan puolelta, sillä Paraislaiset jäsenemme päättivät perustaa oman yhdistyksen. "Saas nährä kui äiätten käy"!
1996-97
Turku oli jälleen MM-kisakaupunki. Tosin turnauksen loppuottelut menivät Helsinkiin ja sen uuteen upeaan Hartwall-halliin, halliin jonka Jokeripomo Hjallis Harkimo ennätysnopeaan tahtiin taikoi sinne. Suomen joukkueen menestys oli odotuksiin nähden surkea 5., mutta muilta osin kisat olivat menestys mm. jääkiekkoliitto nettosi kisoista n.50 milj. mk eli maailmanennätys lajissaan. Turun osalta toimitsijatehtävissä, hyvin valmentuneita, oli 45 jäsentämme ja järjestelytoimikunnassa olivat Seppo Arosalmi, Rainer Grannas ja Juhani Nirkkonen. Tuomaripuolella lippuamme ylhäällä piti Panu Bruun, jolle tämä kausi oli täydellinen. Hän tuomaroi myös 20 v. MM-kisoissa Sveitsissä ja valittiin kauden lopussa SM-liigan parhaaksi linjatuomariksi. Jos ei Suomi omissa kotikisoissaan pärjännyt, niin TPS voitti taas kerran. Nyt se on historian ensimmäinen Eurooppa-liigan mestari. Hattua pitää seuralle nostaa ja se menee parhaiten kiekkopomo Hannu Ansaksen kautta. Hieman arkisemmastakin aherruksista huomioita: 206 jäsentämme selviytyivät ainakin 3578 tuomari- ja 1786 toimitsijatehtävistä. Tämä tiesi aktiivien osalta kausikeskiarvoa 25,7/ott./tuomari ja 38,8 teht./toimitsija. Komeita lukuja kun tähän vielä lisätään kuukasikokousten osallistumismäärät eli kuuden kokouksen keskiarvo, yli 100 osallistujaa. Hienoa aktiivisuutta, kun tiedämme aiempien kausien määrät, 50-70 osallistujaa. Pieni vekkuli otos kauden toimintakertomuksesta: Jäsenistössämme tapahtunut merkittävä keski-iän alentuminen on johtanut alhaiseen juhlaintoon osallistumisessa kevätbankettiin ja tämä on muuttunut tilanne ja tuo ja luo uusia haasteita yhdistyksemme toimintoja suunniteltaessa. Ajatuksen aivan oikeankin takaa löytyy sihteerimme "eurokomisario" Tom Holmroos.
1997-98
Toiminnallisesti rauhallisempi kausi omien MM-kisojen jälkeen, vedettiin ikään kuin hieman henkeä. Hallituskin pääsi miettimään yhdistyksen tilaa ja suunnittelemaan uudistuksia, jotta pystyttäisiin vastaamaan tuleviin haasteisiin. Toimintaan paineita on tuonut mm. rullakiekko, joka alati kasvavana lajina on pakko huomioida ja siksi rullakiekkoon valittiin oma hoitaja, Jussi Hautanen. Koko toiminnan laajentuminen ympärivuotiseksi on myös herättänyt keskustelun toiminnanjohtajan palkkaamisesta. Ajatus on hyvä kunhan löydetään varat, jäädään kuulolle. Vaikka Suomen maajoukkue saavutti kaksi mitalia kuluneella kaudella, niin ne eivät suurempaa riemua herättäneet, niin ne ajat muuttuvat, vain voitto kelpaa. Naganon olympialaisissa voitimme pronssin ottelussa Kanadan NHL-pelaajia vastaan, mutta Sveitsin MM-kisoissa hävisimme Ruotsille ja jäimme hopealle, Yhdistyksemme MM-kukkopillejä jaettiin oikein tukussa, saajina Panu Bruun, Dino Casagrande, Anu Hirvonen ja taas naisilta uusi aluevaltaus. Hieman surettaa Kupittaan Saven konkurssiin meno, nyt me voisimme auttaa sitä pillikaupoilla. Kotoisilla tantereillakin pelejä tuomittiin ja tehtäviä hoidettiin. 229 jäsenen voimin päädyttiin 3438 tuomari- ja 1672 toimitsijatehtävään. Puheenjohtajamme Pekka Raudaskoski täytti 10.1.1998 50-vuotta ja vaikka näillä "vihellyksillä" ei ole tämän laatuista henkilökulttia pidetty yllä, niin 17 vuotta puheenjohtajan vastuullista tehtävää hoitanut "Isä aurinkoisemme" ansaitsee tämän poikkeuksen.
1998-99
Rauhallisen erotuomarikotoomme on kömpinyt peto, verokarhu on iskenyt silmänsä tuomaripalkkioihin ja kuluihin. Vuonna 1997 voimaan astunut uusi verotulkinta antaa mahdollisuuden verottaa palkkioiden lisäksi myös varustehuoltokorvausta ja matkustuskuluja ja nyt verottaja on tätä mahdollisuutta käyttää. Yksittäinen yhdistys ei asialle voi mitään ja siksi asian hoito on annettu erilliselle verotusta käsittelevälle työryhmälle, jossa on jäseninä mm. Suomen liikunta ja urheilu, Jääkiekkoliitto ja Jääkiekkotuomarien Liitto (SJTL). Mukavimpiakin tapahtumia oli, TPS palasi taas kultakantaan SM-liigassa. TuTo pudotti 1-div. Playoffeissa varman liiganousijan Oulun Kärpät. Joku raamatun paremmin tunteva on verrannut tulosta Daavidin ja Goljatin taisteluun. MM-kisoissa Norjassa Suomi hävisi kullan toisen loppuottelun jatkoajalla, äkkikuolemamaalin takana oli Tsekki. Kisoissa meitä edusti Rami Savolainen, joka palasi takaisin kotikonnuilleen. Ramin paluu Turkuun tuli kreivin aikaan, sillä nyt saimme kovanluokan päätuomariparin Ramista ja Revon Juhasta liigassa kokeilussa olleessa 4, tuomarin systeemissä. Uusin MM-kukkopillinsaaja oli Mari Lehtonen. Jo aiemmin pienessä laskussa olleet tehtävämäärät notkahtivat alas todella paljon eli 867 tehtävällä, ollen nyt 3014 tuomari- ja 1229 toimitsijatehtävää. Jäsenmäärä oli 231 ja jäsenistön keski-ikä 39,7 vuotta, joka sinänsä on tärkeää tietoa kehitettäessä yhdistystä. AAVE AATELIA. Aulis Virtanen palkittiin Suomen Jääkiekko-leijona-arvonimellä ja järjestysnumerolla 118. Mitäs tähän muuta toteaa, legenda jo eläessään toimittajana ja kuuluttajana.
1999-2000
Vietämme juhlavuotta nyt uudella vuosituhannella. Perustamisvuosi 1970 ei ole hullumpi vaikka joku olisi enemmänkin hönössä juhlaristeilyllämme, niin muistaa ainakin tuhansissa vuosissa 30-vuotisjuhla-ajan. Tätä kirjoittaessa eivät tilastot voi olla valmiina, kaikkia pyttyjä ei ole jaettu, mutta kuitenkin tapahtumia joita voi muistiin kirjata. Suomi voitti - ensimmäisen kerran - maiden välisen Euroopan mestaruuden ja TPS on SM-liigan mestari. Negatiivisena asiana jääkiekolle tasavaltamme kuohuttaa väitteet, jota jotkut tutkimuksetkin tukevat, että jääkiekon mainonta ja ottelutapahtumat oluineen antavat vääriä ja vaarallisia signaaleja alkoholista ja on näin ollut lisäämässä nuorison alkoholinkäyttöä. Vakava asia jääkiekolle ja sen imagolle. Hieman kevyemmässä ilmapiirissä voimme keskustella tästäkin aiheesta juhlaristeilyllä, sillä onhan meillä siellä mukana juhliemme järjestelypäällikkö Jussi "Kosa" Koskinen, tunnettu miedon olut, OLVI I:n kannattaja. Siperia opettaa, vähän kulunut vertaus kieltämättä, sopii kuitenkin Turunmaan Jäätuomarien päätökseen lopettaa itsellinen toiminta ja palata takaisin yhdistyksemme siipien suojaan, järkevä päätös, Muilta osin yhdistyksemme toimintaa voidaan kuvata tavanomaiseksi. Jäsenistö on hoitanut ja selvinnyt tehtävistään suhteellisen hyvin, mutta vakavasti pitää huomioida mm. pää-äänenkannattajamme Koistisessa ollut sihteerimme Matti Silvennoisen kannanotto, jossa hän patisti jäsenistöä aktiivisempaan ja toimissaan täsmällisempään toimintaan. 30-vuotisjuhlamme pidimme todella perinteisesti purjehtimalla. Laivayhtiö on välillä vaihtunut, mutta nyt olimme jopa samalla laivalla M/S Amorellalla, kuten viisi vuotta sitten.

30-vuotis juhlavuotemme päätettiin 15.04. todella loistavissa merkeissä M/S Amorellalla 168 osallistujan kera. Juhlapuhujaksi saimme SJL:n erotuomaripäällikön Jouko Palmulan ja mitä parhaimman purjehdusilma. Komea päätös kaudelle, joka jäsenistölle oli eräs TuJe:n historian antoisimpia.Jäsenmäärä kasvoi, ollen 195, josta viheltäviä 124 ja toimitsijoita 52, ”lepäävien” täyttäessä lopun määrän eli 19. Tehtävistä tällä joukolla suoriuduttiin tuomaripuolella 3440, toimitsijat 1323 ja rullakiekkoilussa 112 tehtävällä. Taloudenkin ollessa kunnossa n. 3.000 mk ylijäämällä. Nousun takana oli myös Turunmaan tuomareiden paluu siipiemme suojaan eli järkevä teko kokonaisuudessaan. Kansainvälisellä osastolla oli hieman hiljaisempaa. Joidenkin nuorten maaottelujen lisäksi ei aivan kuumimmalle huipulle ylletty. Liekö Suomen parhaan ” linjurin” Panu Bruunin siirtyminen Helsinkiin vaikuttanut asiaan. Muutto ei ainakaan Panuun vaikuttanut, kauden lopussa kumarrus ja kolmannen kerran Pentti Isotalo-palkinto kotiin. Panu on jo 1997 ja 1999 pokannut samaisen, paras linjatuomari, pystin, joka on jäänyt näissä vihellyksissä  huomioimatta, mutta eipä ole tietoa näkynyt yhdistyksen toimintakertomuksissakaan. ISO MOKA. MM-tasolla Suomi oli miehissä ja naisissa pronssilla ja 18-vuotiaissa toinen mestaruus perään. Toiseen peräkkäiseen pääsi myös TPS liigassa ja kerhomme joukkue et-kerhojen ”SM-turnauksessa”.
Pienenä erikoisuutena tähän ehkä sopii kiekkokauden lopussa saatu tieto sakkojen Suomen ennätyksestä, kun Teemu Selänne tuomittiin 257.220 markan sakkoihin törmäilyistään Ikaalisten metsätiellä ent. raisiolaisen kansanedustaja Kalervo Kummolan kanssa. Onni onnettomuudessa, ettei pahemmin käynyt, eli rahalla selvittiin.

2000-01
Kauden motoksi oli hallituksemme asettanut ajatuksen ”kehitetään yhdessä, kehitytään yhdessä” ja sitä saatiinkin mitä tilattiinkin. Tiedottajamme Koistinen siirtyi sähköpostiaikaan ja saimme internet-kotisivut, Koistinen sai kauden aikana peräti 105 sähköistä jäsentä ja Jani Artukan laatimilla kotisivuilla kävi puolen kauden aikana yli 4200 kävijää. Näistä herkuista, ensimmäisestä laivaseminaarista ja vähän muistakin toiminnallisista uudistuksista pääsi kauden aikana nauttimaan 117 tuomaria, 53 toimitsijaa, yhteisjäsenmäärän ollessa 187. Tällä joukolla tuomaroitiin 3341 kertaa ja toimitsijoina 1364 kertaa. Rullalätkässä oli nousua eli 199 tapahtumaa. Taloudessa pieni notkahdus, lisääntyneestä koulutusannista johtuen miinusta 230 markkaa. Rami Savolainen palasi MM-kisakantaan Saksan MM:ssä, Ranskassa naisten MM:n paras linjuri oli Mari Lehtonen sekä Samuli Hietarinta rullakiekon MM-kisassa, todella komiaa luettavaa. TPS voitti kolmannen mestaruuden putkeen, samoin teki TuJe kerhojen sarjassa,. Mestiksen runkosarjan voitto TuTolle, mutta tappio finaaliotteluissa Mikkelin Jukureille toi kuitenkin vain hopeaa.. Kansainvälisillä areenoilla tarjosi Tshekit Suomelle kylmää kyytiä, miehet ja alle 20-vuotiaat hävisivät kummatkin MM-finaalinsa sille ja jos siitä on jotain lohtua, niin molemmissa peleissä tappio tuli pienimmällä mahdollisella erolla eli maalilla. Jotain mekin saimme Tshekeiltä, Praha ei saa uutta halliaan valmiiksi, joten 2003 MM-kisat on päätetty siirtää Suomeen ja toivottavasti myös Turku on kisakaupunkien joukossa. Näillä mausteilla tähän loppuun on helppo yhtyä sihteerinkin hehkutukseen antoisasta ja toiminnallisesti tasokkaasta vuodesta.

Yhdistyksen 31. virallinen toimintavuosi aloitettiin vuosikokouksella 14.8.2000 Valtion virastotalolla. Kokouksessa oli läsnä 63 yhdistyksen jäsentä. Valitettavasti mikään ei ole vuosien varrella muuttunut, vaikka jäsenistöä suorastaan yllytettiin muutoksiin, sillä kaikki valinnat menivät vanhaa latua, hyviähän valinnat olivat, mutta ei taaskaan saatu uutta voimaa eikä uutta energiaa. Koistinen ja muu kommunikointi siirtyi jo heti kauden alussa sähköpostiaikaan menestyksekkäästi. Jo alussa todettiin, että valittu tie oli oikea. Kauden alussa perinteisestä yhteydenpidosta päästiin kaikkiaan 62:een sähköiseen kontaktiin, joka kauden aikana nousi peräti 105:een sähköiseen jäseneen. Jani Artukka loi hienot ja toimivat internet-kotisivut, jotka hän muokkaili saatujen toivomusten mukaan nykyiseen asuunsa. Sivut ovat saaneet kauden aikana kiitosta runsaslukuiselta ulkopuoliselta käyttäjäkunnalta. Sivujen päivityksestä on sujunut mainiosti koko kauden ajan Janin toimesta. Kävijöitä sivulla on ollut 5.12.2000-30.06.2001 välisenä aikana kaikkiaan 3879+326 (aiempi laskuri ) = 4205 kävijää. Koistinen sai muutamilla aiheillaan jäsenistön heräämään keskusteluun palstoillaan. Kirjoittajia oli useita, erikseen mainittakoon liigatuomarien kirjoitukset, jotka saivat suurta huomiota osakseen. Jäsenistön ikärakenne oli 30.6.2001 seuraava: Viheltäjät 29,4 vuotta, Toimitsijat 54,5 vuotta ja keskiarvo 36,5 vuotta. Yhdistyksen jäsenmäärä on tasaantunut viime vuosien rajujen heilahtelujen jälkeen. Huomionarvoista on, että toimitsijoiden keski-ikä on edelleen vahvassa nousussa. Vanhoille konkareille kaikki kunnia, mutta tilasto kertoo, että ryhmään on saatava uutta voimaa täydentämään toimitsija ryhmää. Merkittävin tehtävä uudelle hallitukselle ja puheenjohtajalle on saada kokeneet tuomarit sitoutumaan niin toimitsijoiksi kuin kouluttajiksi, sillä lähimenneisyydessä kokeneet tuomarit ovat lopettaneet totaalisesti, eikä aiempaa siirtymistä koulutus- ja toimitsijatehtäviin ei ole tapahtunut. Uutena vaihtoehtona on ehdottomasti harkittava erillisten toimitsijakurssien järjestämistä, jotta väkeä riittää myös tuleviin peleihin. Uusia jäseniä saatiin syksyn Rauman kurssilta viisi. Oman kurssin ansiosta tammi / helmikuussa saimme uusia jäseniä 15 henkilöä.
Jäsenmäärä kaudella 2000-2001
Tuomarit 117, Toimitsijat 53, Lepäävät 13 ( poistettu 18, velvoitteet hoitamatta), Veteraanit 5, Kunniajäsen 1 Yhteensä 189. Kerhokouluttajina toimivat Tom E. Rajalin ja Veli Hietarinta alkukaudesta myös Markku Eivola . Kerhokouluttajien apuna toimi koulutusryhmä. Kaikille jäsenille pakollinen kertauskurssi järjestettiin 04.09.2000 Valtion virastotalolla. Läsnä koulutustilaisuudessa oli 121 kerhon jäsentä, muilla vastaavilla leireillä ja kursseilla oli kauden alussa käynyt 37 jäsentä, joten laiskanläksyläisten määrä 12 oli moniin vuosiin alhaisin. Toimitsijoiden ja toimitsijaesimiesten kertauskurssi järjestettiin 11.09.2000 Upseerikerholla, läsnä oli 37 innokasta osallistujaa. Kuukausikokoukset olivat jo ennen kauden alkua hallituksen silmäteriä. Lokakuun kuukausikokouksen väriläiskänä oli Jukka Koivu, joka veti paikalle 69 jäsentä, joille tarjottiin hyvä kokous. Valiotuomareiden poissaolo vaikutti lähes yhteiseltä boikotilta. Koistinen synnytti positiivisen keskustelun aiheesta. Marraskuun kokouksessa vieraana oli Kari Ekman, mukavassa sanailussa oli mukana 60 kerhon jäsentä. Uusi kokeilumme laivaseminaari 17.12.2000 sai liikkeelle 73 jäsentä. Koulutusristeily onnistui melko kohtuudella, tavallisen kuukausikokoukseen verrattuna tapahtuma oli suorastaan hyvä. Jatkossa koulutusristeily tulee kuulumaan ohjelmaan. Tuomareille ja toimitsijoille on pyrittävä saamaan myös omia osuuksia koulutusristeilyllä. Tammikuun kokouksen pääesiintyjänä oli Juha Repo, joka toi tuulahduksen liigasta, läsnä 65 jäsentä, Juhan esitys oli hyvä, mutta hallitus ja kouluttajat olisivat saaneet aiheesta enemmän irti, joten käytetään aihe uudelleen esim. marraskuun kokouksessa . Helmikuun kuukausikokouksessa alustajana esiintyi liittovalmentaja Pertti Koski, läsnä oli 55 jäsentä. Kävijöitä kokouksissa; lokakuu 69, marraskuu 60, risteily 73, tammikuu 65, helmikuu 55 ja maaliskuu 71. Kuukausikokouksia ( sisältää risteilyn ) järjestettiin kuusi kertaa. Osallistujamäärä oli keskimäärin 65 jäsentä, nousua viime kaudesta on ilahduttavat 10 jäsentä/ kerta. Viime kaudella oli vain 55 jäsentä / kerta. Edelliset kaudet: 76/97-98 ja 69/ 98-99 jäsentä). Jäsenistöstä toimitsijat olivat aktiivisempia kuin tuomarit. Kuukausikokouksien ajankohdat määrättiin syksyllä ja niistä tiedotettiin vielä erikseen jäsentiedotteessa niin sähköisesti kuin perinteisesti postin välityksellä. Jääkiekkotuomarin peruskurssi järjestettiin 29.1 ja 31.1 ja 14.2. 2001. Osallistujia oli 18 yrittäjää ( joista yksi Porista ja yksi Helsingistä), Uusia tuomareita hyväksyttiin 15. Toimitsijakursseja seuroille järjestettiin 9 kertaa (137 henkeä ). Tuomarikursseja C-junioreille järjestettiin 11 kertaa ( 207 henkeä ). Tuomareille tarkkailua ja palautetta 188 kertaa kauden aikana, eli 8-0 kertaa / tuomari, melkoista hajontaa ainakin noin tilastomielessä. Perinteinen jääkiekko-ottelu Forssan tuomarikerhoa vastaan pelattiin Turussa 23.2.2001. Turun kerhon voittoisa tahti jatkui edelleen. Joukkueemme voitti ottelun tylysti 10-3. Jääkiekon Suomen mestaruus jääkiekkotuomarikerhojen välillä ratkottiin Hämeenlinnassa 7.- 8.4.2001. Turnaukseen osallistui Turun, Lahden, Helsingin, Tampereen, Hämeenlinnan ja Keski-Uudenmaan kerhot. Omat gladiaattorimme voittivat jo kolmannen mestaruuden putkeen!! Loppuottelussa taipui Hämeenlinna, joka oli järjestänyt helpon tien itselleen Turkua vastaan, mutta ei se haitannut tahtia, sillä kaikkihan on mestarin voitettava ( Tampere saa varmasti Hämeenlinnan touhuista uutta potkua). Varjohallitus osoitti taas aktiivisuuttaan järjestämällä seuraavat tapahtumat, kaikissa tapahtumissa oli jälleen hyvä osanotto. Taas on yksi antoisa toiminnan vuosi takana. Kausi oli melko positiivinen, sillä suoritukset kentillä saivat enemmän kiitosta kuin risuja. Poissaolojen lukumäärä on vihdoin kääntynyt laskuun, eli samaan malliin jatkossakin. Uusi toimistoryhmä selvisi mainiosti haasteestaan, teemaksi valittu palvelun tehostaminen onnistui hyvin niin asiakkaita kuin omaa jäsenistöä kohtaan.

2001-02
Kauden kohokohta yhdistyksen toiminnassa tapahtui jo heti kauden alussa..21 vuotta puheenjohtajan nuijaa hallussaan pitänyt Pekka Raudaskoski luopui tehtävästään ja siirsi valtikan Pauli Luomalle. Tästä jalosta teosta Pekka palkittiin, ansaitusti, kunniapuheenjohtajan arvonimellä. Onnea ja menestystä untuvikolle ja veteraanille. Paulin johdolla pärjättiin oikeastaan aika hyvin. Aktiivituomareita oli 111 ja toimitsijoita 52 ja laskussa olevien kokonaisjäsenmäärä 177. Tehtäviä näillä voimin hoidettiin, tuomarit 3713 ja toimitsijat 1504 tehtävää. Rullakiekossa oli 196. Taloudessa saimme uuden rahan ja plussa tuloksen 1.986 euroa. Mitäs oli viimeksi markoissa, ei tuo euro taida hullumpi maksuväline ollakaan. Toimintakertomuksen laskelmista on esille otettava, että ensi kerran k-arvotuomari tuomitsi yli 30 ottelua/kausi, joten siltä osin suuntaus on oikea. Toimitsija puolella taas hallituksenkin oikeellinen huoli, että pitäisi saada uusia toimitsijoita, kun jo toimitsijoiden keski-ikä lähentelee maamme eläkeläisten vastaavaa. Eihän se iästä kiinni ole, mutta kuitenkin tarve on tiedostettu. Edustuksellisesti kausi oli loistokas, kaksi edustajaa olympiakisoissa sekä yksi MM-18-kisoissa, voiko maaseutu kerho enempää toivoa (suora lainaus toimintakertomuksesta) Salt Lake Cityssä meitä edusti Anu Hirvonen ja Rami Savolainen, sekä Stefan Fonselius 18- v. MM- kisojen lisäksi rullakiekon MM-kisat. Kansainvälisellä puolella kaikki meni pieleen. Menestys olympiakisoissa ja siitä alaspäin oli max neljäs taikka siitä huonompi sija. Samat sanat täältä kotoisesta Turusta, ei mitään menestystä sarjoissa. Onneksemme sentään yhdeksi MM-kisapaikaksi vahvistui Turku seuranaan Helsinki ja Tampere.
Liigan puolella palattiin myös jäätävään keskiaikaan. Eräiden seurajohtajien ja valmentajien hampaissa ollut 4-tuomarin systeemi päätettiin lopettaa tähän kauteen. Myönteinen enemmistö muuttui kielteiseksi rajun junttauksen jälkeen.
Liiga hallituksessa 28.11.2001 tehty päätös piti vaikka esim. tuomaripuoli ja yllättäen pelaajatkin, (äänestystulos 73% puolesta), esittivät uutta käsittelyä. Päätös ei muuttunut, mutta varmaa on, että asiaan palataan vielä tulevaisuudessa. 
IN MEMORIAM
Surusanoma tavoitti meidät, Rolf Andersson nukkui pois 10.04.2002. Rolle, valkoinen viikinki oli tiukka erotuomariaatteen mies, joka teki pitkän ja ansiokkaan työn yhdistyksemme hallinnossa, kansainvälisenä tuomarina ja toimitsijana. Hänen muistoaan kunnioittaa laaja joukko suomalaista kiekkokansaa.
2002-03
Turkulaisen kiekkoilun todellinen pelastus oli kevään MM-kisat. Kaikilla tasoilla, jos edes pleijareihin päästiin, pudottiin vähintään välierissä. Sama kohtalo oli Suomella kotikisoissaan, jotka päättyivät todelliseen romahdukseen. Puolivälierässä johdettiin Ruotsia vastaan toisessa erässä jo 5-1, mutta pystyimme vielä häviämään 5-6, taitoa sekin ja ei ensimmäistä kertaa Ruotsia vastaan. No, joka tapauksessa toimitsijamme onnistuivat toimissaan ilman virheitä eli olisiko taustalla ammattitaitoa. Järjestelypuolella meitä edustivat Seppo Arosalmi ja Pekka Artukka, oman alansa ammattimiehet. Tuomariemme MM-ketju katkesi kuin ”kanalta kaula”, Anu Hirvosen Kiinan matka peruuntui, koska naisten MM-kisoja ei pystytty pelaamaan SARS-epidemian takia. Muutenkin näyttää siltä, että huipulla olemme jäämässä akkavallan alle. Anu ja Lehtosen Mari melko selkeästi vievät kehitystä siihen suuntaan. Tätä näkymää vielä vahvisti Juha Revon päätös pitkän ja kunniakkaan tuomariuransa päättämisestä tähän kauteen. Numeraalisella puolella 104 tuomarin ja 55 toimitsijan voimin selvittiin 3406 ja 1783 tehtävää. Rullakiekon puolella hoidettiin 138 tehtävää ja saatiin Janne Isometsä tuomaroimaan lajin MM- kisoihin Saksaan. Talous puolella hyvä tieto. Ylijäämää 3.960 euroa. Tietoa NHL;stä ja tavoitteita meidän sopimusneuvotteluihin: NHL:n päätuomarien minimipalkkioksi on nelivuotisella sopimuksella sovittu 115.000 dollaria vuodessa.
2003-04
Turulla pitää olla kolmikko liigassa on minimivaatimus ja taas kerran itsestään selvyys oli vaarassa. Onneksemme Aleksi Rantala pystyi lunastamaan liigapaikan, joten siitäkin häpeästä vältyttiin. Suomen A-maajoukkue kahlaa todella unhojen yössä. Pientä lohtua tuli naisten ja nuorten pronsseilla. Täällä kotoisessa Turussakin TPS voitti runkosarjan ja lopputuloskin oli paluu mitaleille eli hopeaa. Valoa myös nuorissa, TPS  B-jun. mestareita. Sm-liigan puolelta kantautui myös positiivinen tieto siitä, että kaudella 2005-2006 liiga avautuu ja laajenee ilmeisesti 14 joukkueen sarjaksi. Nuorten MM-kisoissa toimi linjatuomarina Stefan Fonselius, Aleksi Rantala avasi maaottelutilinsä sekä kävi Aasian- ja Korean liigoissa  tuomitsemassa 24 ottelua. Hieno uran avaus Aleksilta. 112 toimivalla tuomarilla oli 3338 tehtävää, toimitsijoilla 1447 tehtävää. Rullakiekossa yhteensä 211 tehtävää. Erikoisuus, mistä toimintakertomuksen 3 toimitsija tehtävää käsipallossa.
Lopuksi voidaan taas kirjata menestystä palkintopöydältä, SM-liigan kevään gaalaillan satona Pentti Isotalo-palkinto saatiin Turkuun Stefan Fonseliuksen tuomana
2004-05
Juhlavuotemme on vielä kaikilta tärkemmiltä osiltaan kesken. Kausi alkoi suurella arvailulla siitä, alkaako NHL:n työsulku ja alkoihan se. Tämän jälkeen arvailu jatkui, koska sulku päättyy. Eikä se päättynyt, niin kuin nyt tiedämme. NHL:n pelaajien massarantautuminen Eurooppaan toi lisämausteen sarjoihin. Suomessakin vaihtelevalla menestyksellä värvättiin pelaajia, mutta vielä on näkemättä, tuovatko vahvistukset mainetta ja kunniaa seuroilleen., rahaa ainakin on palanut.
Itävallan MM-kisoihin rapakontakaiset pelimannit tuovat omat mausteensa ja kisoista odotetaankin historiansa kovimpia. 35-vuotisjuhlavuotemme kruunaamme taas kerran purjehtimalla Silja Euroopalla. Toivottavasti järjestyksessä 6.juhlapurjehdus on taas lajissaan ainutlaatuinen ja jokaisen osallistujan toiveet täyttävät.
2005-06
Turun Jääkiekkotuomarien 36. toimintakausi rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi 01.07. 2005. Vuosikokous oli 15.8.2005. Kokouksessa oli läsnä 58 yhdistyksen jäsentä. Toimintaa kehitettäessä erityinen huomio kiinnitettiin koulutukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksessa taas erityisesti huomioitiin suomen Jääkiekkoliiton asettama kauden pääteema reilu peli ja toisen arvostaminen. Teeman painopistealueet olivat pelaajien turvallisuus, pelin laatu, käytösasiat ja varusteet.Koulutusta johti Antti Kaarto apunaan Markus Okko. Kerhon jäsenet Stefan Fonselius ja Anu Hirvonen osallistuivat erotuomareina Torinon olympialaisten jääkiekkoturnaukseen. Suomen Jääkiekkoliiton virallisen rekisterin mukaan yhdistyksen toiminnassa oli mukana yhteensä 157 jäsentä.  Määrän vertaamiseen edellisen kauden vastaavaan, joka oli 178, tulee suhtautua varauksella, koska määrä oli perustunut vielä yhdistyksen omaan tilastoon. Siinä oli perinteisesti mukana suuri joukko jäseniä, jotka eivät olleet toiminnassa aktiivisesti mukana osallistumalla erotuomari- ja toimitsijatehtäviin. Sekä erotuomari- että toimitsijatehtäviä oli edelliseen kauteen verrattuna enemmän. Erotuomaritehtäviä kerhon oman kirjanpidon mukaan oli rullakiekko pois lukien 3290 ja toimitsijatehtäviä 1526. Turun Jääkiekkotuomarit ry:n 36. toimintakausi päättyi 30.6.2006. Kerhon perustehtävä on osallistua erotuomareiden peruskoulutukseen, mutta ennen kaikkea erotuomareiden ja toimitsijoiden täydennyskoulutus ja sen kehittäminen, jotta pystymme tarjoamaan riittävästi laadukkaita erotuomari- ja toimitsijapalveluita alueellamme. Tämä perustehtävä selkiytyi merkittävästi kauden 2005-2006 aikana.
2006-07
Turun Jääkiekkotuomarien 37. toimintakausi rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi 01.07.2006. Vuosikokous oli 21.8.2006. Kokouksessa oli läsnä 74 yhdistyksen jäsentä. Toimintaa kehitettäessä erityinen huomio kiinnitettiin koulutukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksessa taas erityisesti huomioitiin Suomen Jääkiekkoliiton asettama kauden pääteema: estämisrikkeiden ja vaarallisten rikkeiden minimoiminen. Teeman painopistealueet olivat pelaajien turvallisuus, taitopelin mahdollistaminen ja maalinedustapeli. Kauden aikana toimisto siirtyi Vartiovuorenkadulta uuteen osoitteeseen Kalevantie 25. Kupittaan uusi halli kaksiratainen jäähalli valmistui. Suomen Jääkiekkoliiton virallisen rekisterin mukaan yhdistyksen toiminnassa oli mukana yhteensä 167 jäsentä. Sekä erotuomari- että toimitsijatehtäviä oli edelliseen kauteen verrattuna jonkin verran enemmän. Erotuomaritehtäviä kerhon oman kirjanpidon mukaan oli rullakiekko pois lukien 3501 ja toimitsijatehtäviä 1627. Turun Jääkiekkotuomarit ry:n 37. toimintakausi päättyi 30.6.2007.
2007-08
Turun Jääkiekkotuomarien 38. toimintakausi rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi 01.07.2007. Vuosikokous oli 20.8.2007. Kokouksessa oli läsnä 59 yhdistyksen jäsentä. Toimintaa kehitettäessä erityinen huomio kiinnitettiin koulutukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksessa huomioitiin kaudella käyttöön otettuun tuomarimääräysohjelmaan sekä Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n määrittämään ja Suomen Jääkiekkoliiton käyttöönsä ottamaan tuomitsemislinja. Uuden linjauksen myötä erotuomareiden tuli keskittyä erityisesti toimivan kommunikaation ja työrauhan mahdollistamiseen. Päävastuun koulutuksesta kantoi edelleenkin Antti Kaarto apunaan Markus Okko. Jäsenmäärässä ei tapahtunut edelliseen kauteen verrattuna juuri muutosta: peruskurssin kautta saimme toki 27 uutta jäsentä, mutta vastaavasti aktiivitoiminnan lopettajia oli. jäsenrekisterissä oli toki 174 jäsentä – kasvua edellisestä kaudesta – mutta vastaavasti lepäävien jäsenten määrä oli kasvanut. Sekä erotuomari- että toimitsijatehtäviä oli edelliseen kauteen verrattuna jonkin verran enemmän. Erotuomaritehtäviä kerhon oman kirjanpidon mukaan oli rullakiekko pois lukien 4611 ja toimitsijatehtäviä 2048. Toimistosta osoitteessa Kalevantie 25 hoidettiin kaikki toimistorutiinit. Toimistopäällikkönä toimi Ismo Eronen, jonka panos – muuta toimistoväkeä väheksymättä – oli korvamaton. Toki tulee huomioida kerhon IT-päällikön, Pekka Artukan, merkittävä rooli uuden tehtävänmääräysohjelman käyttöön otossa ja jäsenistön koulutuksessa ohjelman käyttäjiksi. Yhdistyksen toiminnassa siirryttiin entistä enemmän sähköiseen tiedonvälitykseen ja tapaan toimia. Jäsenistön tuli päivittää tietonsa sähköisesti, ilmoittaa samoin tilapäiset esteensä ja seurata samalla tehtävissään tapahtuvia muutoksia internetin välityksellä.
2008-09
Turun Jääkiekkotuomarien 39. toimintakausi rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi 01.07.2008. Vuosikokous oli 26.8.2008. Kokouksessa oli läsnä 110 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen sääntöjä muutettiin joulukuussa 2008 ja helmikuussa 2009 pidettyjen ylimääräisten yleisten kokousten päätösten mukaisesti. Koulutuksesta päävastuun kantoi nyt Markus Okko apunaan Kimmo Ojala. Joulukuussa järjestetyn peruskurssin kautta saimme 23 uutta jäsentä. Erotuomarina toimivia aktiivijäseniä oli kaudella Suomen Jääkiekkoliiton Länsirannikon alueen virallisten tilastojen mukaan 92, kun edellisellä kaudella heitä oli ollut 87. Toimitsijoita oli 65, kun edellisellä kaudella heitä oli kirjattu olleen 64. Erotuomaritehtäviä oli edelliseen kauteen verrattuna jonkin verran vähemmän. Erotuomaritehtäviä kerhon oman kirjanpidon mukaan oli rullakiekko pois lukien 4004. Toimitsijatehtäviä oli edelliseen kauteen verrattuna jonkin verran enemmän: 2227. Jääkiekkomuseo aateloi Suomen Jääkiekkoliiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä kymmenen uutta Jääkiekkoleijonaa. Kunnian sai kaikkiaan seitsemän pelaajaa, kaksi valmentajaa sekä yksi erotuomari: Rainer Grannas, joka on mm. ollut perustamassa Suomen Jääkiekkotuomarien liittoa ja toimii edelleen liiton puheenjohtajana. SM-liigassa turkulaisten linjatuomarien edustus määrällisesti ja laadullisesti oli edelleenkin vahva. Päätuomareista Aleksi Rantalan lisäksi uutena tuli mukaan Marko Ojala. Kauden päätteeksi SM-liiga palkitsi Pentti Isotalo –palkinnolla Juha Suoraniemen. Otteluiden tarkkailu oli edelleenkin keskeinen osa koulutusta. Tarkkailujen järkevä kohdentaminen sekä niiden määrä ja laadullinen toteuttaminen olemassa olevat resurssit tiedostaen oli hallituksen asettama keskeinen toiminnallinen tavoite. Turun Jääkiekkotuomarit ry:n 39. toimintakausi päättyi 30.6.2009.
2009-10
Yhdistyksen toiminnassa mukana olevien jäsenten määrä – erotuomarikortin lunastaminen mittarina -  on 157. Näistä 82 on erotuomarina toimivia, 9 sekä erotuomarina että toimitsijana toimivia ja 66 toimitsijana toimivia. Stefan Fonselius osallistui Vancouverin olympialaisten miesten jääkiekkoturnaukseen linjatuomarina. Hänen onnistunut urakkansa huipentui loppuotteluun Kanada – USA. Saavutus on erittäin merkittävä; olihan hän ottelun ainoa NHL:n ulkopuolinen erotuomari. Ottelu oli samalla Stefanin  - omien sanojensa mukaan - viimeinen ottelu linjatuomarina. Ura jatkuu päätuomarina.

2010-11
Vuosikokous oli 30.8.2010. Kokouksessa oli läsnä 101 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle valittiin Pekka Raudaskoski. Toimintaa kehitettäessä erityinen huomio tullaan kiinnittämään koulutukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksessa huomioidaan Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n määrittämä ja SJL:n käyttöönsä ottama tuomitsemislinja. Uuden linjauksen myötä erotuomareiden tulee keskittyä erityisesti toimivan kommunikaation ja työrauhan mahdollistamiseen. Koulutusta johtivat Markus Okko ja Kimmo Ojala apunaan Ville Bergström ja Jussi Uusitalo. Toimitsijoiden koulutuksesta vastasivat Seppo Arosalmi, Tom Rajalin ja Pekka Artukka. Yhdistykselle valittiin ensimmäistä kertaa tiedottaja. Tehtävää hoiti kaudella 2010-2011 Leeni Pellinen. Kauden päätteeksi Joona Elonen palkittiin Janne Rautavuori –palkinnolla. Palkinto jaetaan Mestiksen parhaalle linjatuomarille. Suomen Jääkiekkoliiton virallisen rekisterin mukaan yhdistyksen toiminnassa oli mukana yhteensä 158 jäsentä. Ns. lepääviä jäseniä oli 48. Lepäävien ryhmään kuuluminen edellyttää Jäsentiedot-lomakkeen palauttamista ja jäsenmaksun maksamista, mikäli jäsen ei ole vapaajäsen. Koska määrä on varsin suuri, voidaan todeta ”kerran jääkiekkotuomari, aina jääkiekkotuomari”: on ilmeinen halu kuulua tähän joukkoon, vaikka aktiiviseen osallistumiseen ei enää olisikaan mahdollisuutta. Sekä erotuomari- että toimitsijatehtäviä oli edelliseen kauteen verrattuna vähemmän – erotuomaritehtäviä jopa huomattavasti vähemmän. Erotuomaritehtäviä kerhon oman kirjanpidon mukaan oli rullakiekko pois lukien 4054 ja toimitsijatehtäviä 2013. Turun Jääkiekkotuomarit ry:n 41. toimintakausi päättyi 30.6.2011. Kerho oli perustehtävänsä mukaisesti huolehtinut erotuomareiden ja toimitsijoiden täydennyskoulutuksesta ja sen kehittämisestä, mikä oli edellytyksenä sille, että yhdistys pystyi tarjoamaan riittävästi laadukkaita erotuomari- ja toimitsijapalveluita toiminta-alueellaan.
2011-12
Vuosikokous oli 29.8.2011. Kokouksessa oli läsnä 66 yhdistyksen jäsentä. Toimintaa kehitettäessä erityinen huomio tultaisiin kiinnittämään koulutukseen ja sen kehittämiseen. Peruskurssien kautta yhdistys sai 31 uutta jäsentä. Toiminnassa oli kauden aikana mukana 161 yhdistyksen jäsentä. Kerhokouluttajina toimivat nyt Ville Bergström ja Jussi Uusitalo. Toimitsijoiden koulutuksesta vastasivat edelleen Seppo Arosalmi, Tom Rajalin ja Pekka Artukka. Erotuomaritehtävien määrä, 4283, oli jonkin verran edellisen kauden vastaavaa suurempi, kun taas toimitsijatehtävien määrä, 1699, oli huomattavasti edellisen kauden määrää pienempi. Epäsuhta lukujen välillä ei käy ilmi toimintakertomuksesta. Hallituksen ja kerhokouluttajien toimesta koulutukseen kiinnitettiin vahvasti huomiota. Tammikuiseen koulutusristeilyyn osallistui 46 yhdistyksen jäsentä. Valitettavasti erotuomareiden osuus tästä oli varsin pieni tapahtumalle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Ns. virkistystoiminnasta tulee nostaa esille keväinen jääkiekkoerotuomarikerhojen välinen jääkiekkoturnaus, jonka yhdistys järjesti Kupittaan jäähallissa. Onnistuneet järjestelyt kruunasi turnauksen voiton jääminen ns. kotiin.
2012-13
Vuosikokous oli 22.8.2012. Kokouksessa oli läsnä 60 yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtajaksi yhdistykselle valittiin Antti Korte. Jotta yhdistys pystyisi huolehtimaan perustehtävästään, järjestettiin peruskurssit: peruskurssi n:o 1 järjestettiin syyskaudella, johon osallistujia saatiin 27. Peruskurssi n:o 2 järjestettiin kaksi kertaa; kerran syksyllä ja kerran kesällä. Osallistujia näille kursseille oli yhteensä kaksitoista. Erotuomarina toimivia aktiivijäseniä kaudella oli Suomen Jääkiekkoliiton tilastojen mukaan 138 ja vastaavasti toimitsijoiksi luettavia jäseniä 57. Kaiken kaikkiaan toimijoiden määrä oli siis selvästi kasvanut edellisestä kaudesta. Kerhokouluttajina toimivat edelleen Ville Bergström ja Jussi Uusitalo. Kaikille yhteisten koulutusiltojen määrä oli vuosi vuodelta vähentynyt. Järjestämällä tilaisuuksia harvemmin, mutta paremmin, pyrittiin ansaitsemaan jäsenistön kiinnostus. Nyt yhteisiä koulutusiltoja oli kolme.  Osallistujamäärät noudattivat kuitenkin  tilastojen valossa edellisten kausien vastaavia lukuja. Erotuomaritehtäviä oli tilastojen mukaan 4909. Toimitsijatehtäviä oli vastaavasti kauden aikana 1868. Kasvu tehtävämäärissä edelliseen kauteen verrattuna oli tuntuva. Uusi puheenjohtaja toi hallituksen tuella yhdistyksen toimintaan uusia tuulia. Kevätkauden avaus järjestettiin Villa Barkerilla 12.1.2013. Tilaisuuteen osallistui ainoastaan kymmenkunta yhdistyksen jäsentä. Hallitus koki varmaankin tämän hämmentävänä. Kauden päätös ja palkitsemistilaisuus järjestettiin 14.5.2013 Panimoravintola Koulussa. Tilaisuudessa jaettiin perinteiset palkinnot. Tilaisuuden yhteydessä oli mahdollista seurata Suomessa järjestettyjen MM-kisojen ottelua Suomi-Latvia. Tiedottaminen hoitui perinteisiä kanavia hyödyntäen. Lisäksi yhdistys avasi Facebookiin suljetun ryhmäsivun, josta muodostui aktiivinen tiedotuskanava etenkin tuuraajia kaivanneille tuomareille.  
2013-14
Vuosikokous oli 28.8.2013. Kokouksessa oli läsnä 60 yhdistyksen jäsentä. Sekä SM-liigassa että Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa kauteen lähdettiin kehitysvaiheessa olevien tulospalveluohjelmien kanssa, jotka aiheuttivat haasteita toimitsijatöihin. Pöytäkirjat tehtiin käsin koko kauden kaikissa otteluissa, sillä kummassakaan järjestelmässä ei ollut mahdollista tulostaa pöytäkirjaa. Tuomarikoulutuksessa keskityttiin laadukkaaseen tarkkailutoimintaan ja pienryhmäkoulutuksiin, joissa pystyttiin keskittymään tarkemmin tiettyjen osa-alueiden kehittämiseen ja tuomarikohtaisempaan kouluttamiseen. Kauden aikana järjestettiin kaksi peruskurssia. Kursseihin kuuluu luokkahuoneopetusta ja jääharjoitteita. Kursseilta jäi toimintaan 15 tuomaria. Tilastojen mukaan kaudella jäsenistöstä 122 toimi ensisijaisesti erotuomarina ja 57 toimitsijana. Kerhokouluttajina toimivat edelleen Ville Bergström ja Jussi Uusitalo. Tuomareille oli järjestetty edellisten kausien tapaan tarkkailua koulutusorganisaation puitteissa. Pääosin tarkkailut koskivat erotuomarikerhojen vastuualueen eli tasojen 1-3 otteluita. Ottelupalautteita annettiin tuomareille suullisesti, kirjallisesti ja videopalautteina. Tarkkailun apuna käytettiin Dartfish-videopalautejärjestelmää ja internetin suoratoisto- ja videopalvelu LiveArenaa. Tärkein tarkkailu- ja koulutustapahtuma oli Turku-turnaus, jossa kerhokouluttajat ja Suomen Jääkiekkoliiton kouluttajat yhdessä tarkkailivat otteluita ja kouluttivat tuomareita. Tarkkailujen järkevä kohdentaminen sekä niiden määrä ja laadullinen toteuttaminen olemassa olevat resurssit tiedostaen tuli olemaan jatkossakin hallituksen keskeinen tavoite. Yhdistys järjesti jäsenistölle Piknik-risteilyn kauden päätteeksi. Risteily järjestettiin lauantaina 3.5.2014. Tilaisuuteen osallistui noin 50 yhdistyksen jäsentä.
2014-15
 

JÄSENMÄÄRÄT ERI VUOSINA

VUOSI VIHELTÄVÄT TOIMITSIJAT MUUT YHTEENSÄ
  LKM keski-ikä vihellyksiä LKM keski-ikä tehtäviä   LKM keski-ikä
1970-71     410         56  
1971-72     560            
1972-73     429         66  
1973-74     549         66  
1974-75     510         77  
1975-76     1245         69  
1976-77     1416         88  
1977-78     1596         78  
1978-79     1596         79  
1979-80     1764     763   72  
1980-81     1760     770   76  
1981-82     2000     729   86  
1982-83     2253     664   83  
1983-84     3600         91  
1984-85                  
1985-86     3900     919      
1986-87     3500     950      
1987-88     3306     1119      
1988-89     2864     1250      
1989-90     2674     1134   141  
1990-91 104   3200 34   1712   138  
1991-92     2969     1396   144  
1992-93     2793     1546   154  
1993-94     2884     1875   146  
1994-95     3122     2266   175  
1995-96     3277     1619   202  
1996-97 161   3578 45   1786   206  
1997-98 121   3438 45   1672 54 220  
1998-99 122   3014 47   1229 62 231 39,7
1999-00 124 28,2 3440 52 53,2 1323 19 195 35,9
2000-01 117 29,4   53 54,5   19 189 36,5
2001-02 111 29,9 3713 52 54,2 1504 14 177 36,9
2002-03 104   3406 55   1447      
2003-04     3338     1447      
2004-05               178  
2005-06     3290     1526   157  
2006-07     3501     1627   167  
2007-08 87   4611   64 2048   174  
2008-09 92   4004   65 2227      
2009-10 90       68        
2010-11                  
2011-12                  
2012-13                  
2013-14                  
2014-15